Aukioloajat ja hinnat 2026

Söderfjärdenin pumppuasema sijaitsee Söderfjärdenin luoteisreunalla Munsmo Strömmenin vieressä.

Matala Söderfjärdenin lahti kuivattiin vuosina 1919–1927. Käsivoimin lapioilla kaivettiin pumppuaseman vallit ja altaat, monien kilometrien pituiset ojat, leveät ja syvät kanavat sekä sarkaojat. Tuolloin valmistui myös ensimmäinen pumppuasema (kuvassa näkyvässä valkoinen talo). Laajan lahden kuivattaminen oli jättimäinen hanke, aikansa suurin kuivatusprojekti Pohjois-Euroopassa.
Maanomistajien keskuudessa vallinnut erimielisyys kuivattamisesta johti suuriin draamoihin – muun muassa näyttäviin patojen räjäytyksiin. Mutta määrätietoinen työryhmä/toimikunta sundomlaisen maanviljelijä August Holmströmin johdolla vei suuren hankkeen läpi. Pumput voitiin käynnistää keskellä kevättulvaa vuonna 1926 ja avomeri muuttui maaksi. Aikaisempien 150 vuoden aikana oli tehty tuloksettomia yrityksiä Söderfjärdenin vedenpinnan säätelemiseksi. 

Onnistunut kuivattaminen oli täysin valmis vuonna 1927 ja seuraavien vuosien aikana 1430 hehtaaria lisää maata voitiin ottaa viljelykäyttöön.

Kuivatusjärjestelmän pääkanava on Riddardiket (katso kuva), joka johtaa veden pumppaamolle niiltä Söderfjärdenin alueilta, jotka sijaitsevat edelleen merenpinnan alapuolella.

Uusi punatiilinen pumppuhuone rakennettiin vuonna 1964. Nykyään pumppaamoon voi tutustua tilauksesta Meteoriihen oppaiden johdolla:

• Pumppaamon ulkopuolella voi nähdä selvän eron vedenkorkeudessa Riddardiketin ja Munsmoströmmenin välillä, joka johtaa veden Vaasan Eteläiseen kaupunginlahteen.
• Vanha valkoiseksi maalattu pumppuhuone on nykyään kuivattamista esittelevä museo, jossa voi tutustua muun muassa ensimmäisiin pumppuihin, ainutlaatuisiin maanmittauskarttoihin ja historiallisiin valokuviin.
• Uudessa tiilenpunaisessa pumppuhuoneessa on kaksi suurta pumppua, jotka käynnistyvät automaattisesti, kun vesi pumppuhuoneen lammessa nousee tiettyyn tasoon.    
• lisäksi rakennuksessa on esillä Söderfjärdenin historiaa käsittelevää taidetta.

Kuusitoistavuotias sulvalainen Eivor Holm maalasi kolme monumentaalista taulua, kun uusi pumppuhuone otettiin käyttöön (katso kuvat):

1. Kosteikkoalue 1800-luvulla
2. Kuivattaminen 1920-luvulla
3. Viljavarasto 1960-luvulla.

YLE Areenassa on katsottavissa filmi Eivor Holmista, Kometen i fjärden (2025):

Sen jälkeen on lisätty muita taideteoksia:

• Taiteilija Paula Blåfieldin upea kattomaalaus (”Olemme samassa veneessä”), joka kuvaa meteoriittia/asteroidia, jonka seurauksena Söderfjärdenin meteoriittikraatteri muodostui.
• Seinämaalaukset, joiden tekijöinä ovat sundomlainen taiteilija Nils Nygren (kalastus ja puinti) sekä Munsmossa asuvat taiteilijat Tapani Tammenpää (lintuelämä) ja Kaj Smeds (karjamajaelämä).
• Näkymiä Söderfjärdenin peltomaisemasta, tekijöinään sundomlaiset Lars Nedergård ja Uno Mitts.

Vuodesta 2024 lähtien alueella on ollut suuri aurinkopaneelilaitos, joka tuottaa sähköä pumppaamolle.

Söderfjärdens torrläggningsföretag on Söderfjärdenin maanomistajien yhteenliittymä, joka huolehtii pumppaamosta, kanavista ja ojista. Lue lisää:

sijaitsee Söderfjärdenin pohjois-luoteisreunalla (NNW).

Tuulimyllyn osoite on Arholmantie 17, Sundom. Meteoriihen alueelta voit nähdä vilauksen myllystä 2 kilometrin päässä puiden välissä pohjois-luoteessa. Meteoriiheltä löytyy Södersundin tuulimyllyn pienoismalli. 

Mylly rakennettiin 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin suuri osa Söderfjärdenistä oli vielä veden peitossa. Myllyssä on vuosiluku 1809 kaiverrettuna viljasäiliöön – sitä pidetään myllyn rakennusvuotena.
Södersundin mamsellimyllyn esikuva on selvästi hollantilainen ja ainutlaatuinen Suomessa. Myllyä käytettiin jauhamiseen ja jyvien hiomiseen noin sadan vuoden ajan. Se poistettiin käytöstä ja siivet putosivat 1910-luvulla. Vuonna 1991 nykyinen omistaja Sundomin kyläyhdistys asensi uudet siivet. Vuonna 2014 myrsky kaatoi myllyn siivet. Vuonna 2016 siipipuu ja siivet uusittiin.