Viljely Söderfjärdenillä eilen ja tänään

Söderfjärdenin historia

Ensimmäiset merkit ihmisen toiminnasta Söderfjärdenillä löytyvät alueen pohjoisosasta Öjbergetin huipulta. Kivikauden lopussa 4000 vuotta sitten Öjberget oli kaukana merellä oleva ulkosaari, jossa sijaitsi hylkeenpyytäjien perustama leiri.  

Söderfjärdeniä ympäröivät kylät Sundom (Murmursund) ja Sulva mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvulla ja todennäköisesti alueella oli asutusta jo 1300-luvulla, ehkä aikaisemmin.

Vuonna 1558 neljätoista maanviljelijää kalasti ”Uti Söderfierdh” ja maksoi joka kuudennen hauen veroina kuningas Kustaa Vaasalle. Vuosisatojen ajan Söderfjärden oli merkittävä kalastusalue alueen asukkaille.

1600-luvulla Söderfjärdenin keskisyvyys oli vielä 3 metriä ja 1700-luvun loppuun saakka Söderfjärdenillä pystyi kalastamaan ja kulkemaan veneellä läpi vuoden. Vähäsateisina kesinä Söderfjärdenin metsäiset reuna-alueet pysyivät maankohoamisen myötä kuivina, jolloin maat otettiin viljelykäyttöön sekä karjan laidunmaaksi.

Söderfjärdenillä kasvoi runsaasti järviruokoa, saraa ja suolaketta, joita korjattiin karjan rehuksi. Kaadettu heinä kuivattiin ja kerättiin pieniin hirsilatoihin, joita oli rakennettu korkeille alustoille maapaalujen varaan.

1800-luvulla Söderfjärdenin kuivaaminen tuli ajankohtaiseksi. Riddardiketin, eli Söderfjärdenin keskuskanavan kaivaminen aloitettiin 1820-luvulla.

Söderfjärdenin kuivatushanke

Ensimmäinen pato perustettiin Munsmon Strömmenin lahden suulle jo vuonna 1776. Padon tarkoituksena oli sulkea keväiset valumavedet pois Söderfjärdeniltä ja edistää heinän kasvua. Keskuskanava Riddardiketin kaivaminen aloitettiin vuonna 1821 ja se on toiminut siitä lähtien Söderfjärdenin kuivatusjärjestelmän tärkeimpänä osana. 

Alueen maanviljelijät kokoontuivat vuonna 1907 ensimmäiseen kokoukseen, jonka tavoitteena oli koko Söderfjärdenin alueen kuivatus. Useita ehdotuksia tehtiin, mutta kuivatuksen toteuttamisesta ei päästy yksimielisyyteen. 

Vasta vuonna 1919 kuivatuksen kannattajien komitea määrätietoisen puheenjohtaja maanviljelijä August Holmström johdolla päätti toteuttaa kuivatuksen ja siten kuivatustyö voitiin aloittaa.

Kuivattamisen vastustus oli kuitenkin suurta ja kuivatuksen kannattajat saivat sietää kiusaa ja vahingontekoja. Esimerkiksi vuonna 1923 pato räjäytettiin ja noin 500 hehtaaria kuivatettua maata jäi taas veden alle. Avuksi tarvittiin valtiollisia keinoja ja sen vuoksi Söderfjärdenin kuivaamisen turvaamiseksi tehtiin Suomen valtiopäivillä lainmuutos, ”Lex Söderfjärden”, joka varmisti kuivatuksen jatkumisen.

Söderfjärdenin kuivatus oli tuolloin Pohjois-Euroopan suurin kuivatushanke. Pumppaamo rakennettiin, ja vuoden 1926 suuren kevättulvan keskellä pumput voitiin käynnistää, jolloin avomeri muuttui maaksi. Vuonna 1927 kuivatus saatiin kokonaan valmiiksi ja 1430 hehtaaria voitiin kyntää lisää.

<<< Meteoriihellä on muistomerkki Söderfjärdenin  kuivatuksesta,
jossa on pronssilaattalle muotoiltu August Holmströmin kasvot.

Nykypäivän maatalous

Söderfjärdenin kuivatus 1920-luvulla antoi alueelle huomattavasti enemmän viljelysmaata. Karjatalous oli maanviljelyn pääelinkeinona 1960-luvulle asti. Tuolloin heinää tarvittiin suuria määriä ja Söderfjärden oli heinälatojen valtakunta. 1940- ja 1950-luvuilla latoja oli enimmillään noin 3 000. Maatalouden koneellistumisen ja viljanviljelyn lisääntyessä ladot ovat kadonneet yksi kerrallaan. Nykyään niitä on enää noin 50.

Söderfjärdenin viljelyala on tällä hetkellä 2 300 hehtaaria. Nykyään viljaa viljellään noin 80 prosentilla pinta-alasta.

Ohra on hallitseva vilja, mutta myös kauraa ja vehnää viljellään merkittävillä alueilla. Myös pienempiä ruislohkoja viljellään. Sokerijuurikas, rapsi ja rypsi sekä perunat ovat muita merkittäviä viljelykasveja. Niitty- ja kesantokasveja on jopa 1/10 lahden pinta-alasta.

Söderfjärdenin maata viljelee noin 15 kokopäiväistä ja noin 50 osa-aikaista maanviljelijää.

Söderfjärdenillä on yhteensä yli 200 maanomistajaa.

Söderfjärdenin Kuivatusyritys varmistaa noin 120 kumppanin kanssa ojien ja pumppuseman toiminnan. Kanavien ja ojien kokonaispituus on 44,5 km. Pumppaamon pumput kuivattavat edelleen 2/3 aluetta viljelysmaasta. Lisätietoja 

Nykyään maaperän vedenpinta pidetään korkealla säännellyn salaojituksen avulla, mikä on hyväksi ympäristölle ja viljelylle. Järjestelmä johtaa parempaan satoon ja vähentää happaman valumaveden ja raskasmetallien päästöjä Eteläiseen Kaupunginselkään.

Söderfjärdenin tieosuuskunta hallinnoi noin 13 kilometriä peltoalueen teitä.

Söderfjärdenin viljelyalue on Natura 2000 -alue. Söderfjärden sekä osa Sundomin, Munsmon ja Sulvan kylistä muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.