Söderfjärdenin meteoriittikraatteri

muodostui noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Törmäyksen aikaan maalla ei ollut elämää.

Kraatterin historia kerrotaan Meteorianin näyttelyissä:
multimediassa, vitriinissä, joissa on poraussydämiä ja kraatterikiviä, täydennettynä kraatterimalleilla ja valolaatikoissa olevilla kuvilla. Esityksistä saa kuvan, mitä tapahtuu, kun noin 300 metriä suuri asteroidi osuu Maahan.
5–6 km:n läpimittainen Söderfjärden on keskikokoinen kraatteri verrattuna muihin Maan törmäyskraattereihin.

Söderfjärden-kraatterin syntyä – kertomus 
Matts Andersénin kirjasta KUN TAIVAS PUTOAA 

”... Tumma asteroidi leijuu avaruuden läpi kohti maata, joka näkyy sinisenä ja harmaanruskeana pallona taustalla. Etäisyys maahan kutistuu nopeasti... 

Yht’äkkiä liekit lyövät asteroidista. Siitä irtautuu palavia kappaleita. Kolmessa neljässä sekunnissa suuri tulipallo ja useita liekehtiviä palasia putoaa vinosti kohti maata, kohti eteläistä pallonpuoliskoa ja jotain joka näyttää matalalta merialueelta. 
Sekunnin murto-osassa törmäyspaikan yläpuolelle kasvaa tulinen jättiläispallo. Tuhat aurinkoa loistaa laajan vesialueen ja elottoman maan yllä...

Valkohehkuisen tulipallon lämpötila vaikuttaa valtavalta: sen takia merivesi, pohjaliete ja kallioperä kaasuuntuvat. Laaja ja syvä kraatteri syntyy räjähdysmäisesti silmänräpäyksessä, kun valtaisa määrä materiaalia kovertuu maaperästä. Kraatterin reunan yli kallioperästä paiskautuu jättiläislohkareita, nyrkinkokoisia kivenpalasia sinkoutuu kymmeniä kilometrejä, soraa ja hiekkaa sekä hienoa kivipölyä viskautuu satoja kilometrejä.

Jättiläistulipallo muuttaa väriä ja muotoa kraatterissa. Kasvavat, savuavat kaasumassat vaihtelevat väriään keltaisesta punaiseen ja harmaaseen...  Kaikki vesi jättikuopassa ja sen ympärillä kaasuuntuu ja kiehuu pois valtavassa kuumuudessa... Sienen muotoinen pilvi nousee aina vain korkeammalle. Etäältä näkymä näyttää kuin elokuvalta atomipommin räjähdyksestä...

Kuumuus kraatterissa on vuorokauden jälkeen edelleen niin suuri, että kaikki tilalle virtaava vesi höyrystyy sihisten. Valtaisa energiamäärä tulee ilmeisesti pitämään ”padan”, kraatterikuopan, höyryävänä vuosikausia...”

 

Sitten kuluu vuosia, vuosisatoja, vuosituhansia; yhteensä noin 520 miljoonaa vuotta. Tuona aikana kraatteri Fennoskandian manneralueineen siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta 63 astetta pohjoiseen leveyspiiriin.

<<< katso kuva vasemmalla ---                                

Miljoonien vuosien aikana kraatterin pohja täyttyi sedimentistä ja jopa kraatterin reuna peittyi paksuihin sedimenttikerroksiin. Satojen miljoonien vuosien ajan koko kraatteria peittäneen suojaavan sedimenttikerroksen ansiosta Söderfjärden on nykyään Suomen kaunein meteoriittikraatteri ja yksi maapallon parhaiten säilyneistä kraattereista.

Monien miljoonien vuosien aikana sedimenttikerrokset kuluvat eroosion (tuulen, veden, jään) vaikutuksesta, ja nykyisin Söderfjärdenin selkeä kraatterin reuna on jälleen tullut esiin.

 

                                                                                      

 

 

 

 

 

 

Söderfjärden on yksi maapallon noin 200 meteoriittikraatterista – ja erittäin harvinainen luonnollinen muodostuma.

Ilmakuvassa Meteoriihen logo on sijoitettu vierailukeskuksen sijaintipaikkaan, jossa kävijät voivat kokea kraatterin dramaattisen historian ja upean nykyhetken edistyneissä näyttelyissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

----- laaseriskannattu kuva  
   tämän päivän Söderfjärdenista >>>
                     GTK